ChristerSuominen

Kuinka paljon maamme kaksikielisyys maksaa?

Tänään uutisoitiin, että suomalaiset eivät lisäänny tarpeeksi.

Samaan aikaan uutisoi HBL tutkija Anna Rotkirchin löydöksestä, että maamme ruotsinkieliset miehet lisääntyvät huomattavasti suoimenkielisisä enemmän. Ja mitä korkeammin koulutettuja he ovat, sitä enemmän lapsia he hankkivat. 
( https://www.hbl.fi/artikel/oro-for-barnlosa-man-men-statistiken-for-finl... )

Asiaintila on suomenruotsalaisten suhteen silloin aivan oivallinen. Lapsia hankitaan nyt siellä, missä niistä on myös omia resursseja huolehtiakin. Samalla vähemmistö, joka on lukumäärältään vähentynyt viimeisen 100 vuoden ajan, nyt ryhmänä kasvaakin huomattavan nopeasti, etenkin kun 2/3 maamme ruotsinkielisistä hankkii perheen suomenkielisen kanssa. Maamme ruotsinkielisen väestöryhmän sekö absoluuttinen koko, että prosentuaalinen osuus kasvaa nyt nopeasti. 

Kun Tilastokeskuksen äskettäin julkistamia eri väestöryhmien huoltosuhdetietoja verrataan edellä mainittuun, on ero suomenkielisiin vielä huimempi, maahanmuuttajista nyt puhumattakaan.

Tilastokeskuksen tuoreen tiedon mukaan nimittäin oli erikielisten väestöryhmiemme huoltosuhde huomattavasti suomenruotsalaisten eduksi. He ovat maamme tulevaisuuden toivo, ja sen nettoveronmaksajia. Suomenruotsalaisten huoltosuhde on huikean hieno. 

"Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2017 (alle 15-vuotiaden ja 65+ ikäisten määrä sataa 15-64-vuotiasta kohden):

- koko väestö, yhteensä: 60,1, miehet:  55,5, naiset: 64,8

- äidinkielenään suomea puhuvat, yhteensä: 62,2, miehet: 57,3 , naiset: 67,2

- äidinkielenään ruotsia puhuvat, yhteensä: 74,7, miehet: 69,8, naiset: 80,0

- äidinkielenään vieraskieliset, yhteensä: 29,8, miehet: 29,0, naiset: 30,7
 

Taloudellinen huoltosuhde vuonna 2016 (Ei-työllisten määrä sataa työllistä kohden):

- koko väestö, yhteensä: 142, miehet, 139, naiset: 145

- äidinkielenään suomea puhuvat, yhteensä: 141, miehet: 139 , naiset: 142

- äidinkielenään ruotsia puhuvat, yhteensä: 134, miehet: 130, naiset: 139

- äidinkielenään vieraskieliset, yhteensä: 169, miehet: 147, naiset: 196
 

Työllisten osuus työvoimasta vuonna 2016   (18-64-vuotiaat):

- koko väestö, miehet, 84,9 prosenttia, naiset: 87,8 prosenttia

- äidinkielenään suomea puhuvat, miehet: 85,2 , naiset: 88,7

- äidinkielenään ruotsia puhuvat, miehet: 92,3, naiset: 93,9

- äidinkielenään vieraskieliset, miehet: 76,6, naiset: 70,5

 

Työllisten osuus koko vastaavan ikäisestä väestöstä 2016 (18-64-vuotiaat):

- koko väestö, miehet, 67,5 prosenttia, naiset: 69,7 prosenttia

- äidinkielenään suomea puhuvat, miehet: 68,2 , naiset: 71,5

- äidinkielenään ruotsia puhuvat, miehet: 76,6, naiset: 78,3

- äidinkielenään vieraskieliset, miehet: 54,1, naiset: 45,4

 

Verrattaessa työllisten osuutta koko vastaavan ikäiseen väestöön on huomioitava, että vieraskielisillä nuorten osuus 18-64-vuotiaista on suurempi kuin muissa kieliryhmissä."
Lähde: Tilastokeskus

Näin ollen voimme tehdä selkeän päätelmän, että tulevaisuuden terve ja kestävällä pohjalla oleva perhepolitiikka on suunnattava suosimaan nimenomaan maamme ruotsinkielistä väestönosaa, sillä sillä on paras huoltosuhde, kykyä ja omia resursseja muillekin jakaa, ja lisäksi halua perheitten perustamiseen , ja uusien maksukykyisten veronmaksajien luomiseen.


Ja mitä maamme kaksikielisyys sitten meille maksaa? Asiasta kun on kiistelty paljonkin.

Vastaus on:  Ei niin yhtikäs mitään.

Päinvastoin, maamme ruotsinkieliset kustantavat tilastojen mukaan täysin selkeästi itse kaikki tarvitsemansa ruotsinkieliset palvelut, ja lisäksi he maksavat palvelut suurelle joukolle suomenkielisiä kansalaisia, maamme huoltosuhteeltaan täydellisen onnettoman maaahanmuuttajaryhmän asioista nyt edes puhumattakaan. 

On siis nopeasti rakennettava lisää ruotsinkielisiä kouluja, päiväkoteja ja palveluita, ja Suomi pelastuu! 
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän ChristerSuominen kuva
Christer Suominen

Ja maamme ei siis suinkaan pelastu ainakaan nykyisen kaltaisella, esimerkiksi huoltusuhteeltaan lähinnä selkeästi haittamaahanmuutoksi luokiteltavalla maahanmuutolla.

Tämäkin asia selviää tilastoista täysin selkeästi.

Poliitikkojemme onkin nyt korkea aika ottaa em. faktat huomioon luodessaan maallemme kestävää tulevaisuutta. Se on ruotsinkielinen!

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Hyvin mielenkiintoisia tilastollisia tuloksia (siitä huolimatta, että nuo Tilastokeskuksen tilastoinnit voivat jonkun korvaan haiskahtaa etniseltä profiloinnilta tai muulta natsismilta).

Eri uutislähteistä on saanut lukea tietoa, että erityisesti ns. turvapaikan saaneiden integraatio, eli kotoutuminen, koetaan tärkeäksi mutta haasteelliseksi. Yksi haasteista on käyttökielen oppiminen.

Mielestäni on epäloogista, että uusille kansalaisille yritetään opettaa suomenkielen taito, vaikka se kielenä on hyvin epäedullinen opiskeltava. Moni luovuttaa ja syrjäytyy.

Suomenkielen sijaan heille pitäisi opettaa ruotsinkieli, joka on germaanisena kielenä helppo oppia ja tarjoaa hyvän pohjan myös muiden (länsimaisten) kielien opiskeluun.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Me tarvitsemme koulutettua väkeä, esim. Venäjällähän sitä piisaa. Pitäisi mainostaa, ettei Suomessa tarvitse suomea puhua, eikä kansalaisuuden saamiseenkaan vaadita suomen kielen taitoa, vaan Suomessa pärjää mainiosti ruotsilla ja englannilla.

Ruotsin kielen uusi renessanssi on alkamassa.

Käyttäjän ChristerSuominen kuva
Christer Suominen

Tilastotiede ei ole etnistä profilointia. Väite on täydellisen naurettava. Kielen mukainen tilastointi on ehdoton edellytys sille, että esimerkiksi erikielisiä palveluitamme voidaan mitoittaa oikein.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Christer #9. "Tilastotiede ei ole etnistä profilointia. Väite on täydellisen naurettava."

Pitää paikkansa. Kuitenkaan Väestokeskus ei näyttäneen uskaltavan julkaista huoltosuhteita kieliryhmittäin (vain suomi, ruotsi ja muut). Mika on lie syynä?
Englanninkielisillä on parempi huoltosuhde, kuin ruotsinkielisillä, vai joku muu syy?

Huoltosuhteen trendi on kaikissa tilastoiduissa ryhmissa huolestuttava.

Lisäys kommenttin: Tiedustelisin, mitä mieltä Christer olette yllä esittämästäni ideasta opettaa turvapaikan saaneille uusille Suomen kansan jäsenille ruotsinkieli suomenkielen sijaan? Kansantaloudellinen säästö olisi tuntuva lyhentyneen kielenopetusperiodin ansiosta. Myös prosentuaalinen ruotsinkielentaitoisten määrä kasvaisi, lisäten ruotsinkielen merkittävyyttä Suomessa. Mikä on mielipiteenne?

Käyttäjän ChristerSuominen kuva
Christer Suominen Vastaus kommenttiin #10

Yli kolmannes maahamme äskettäin muuttaneista haluaisi tutkimusten mukaan integroitua Suomeen ruotsin kielellä, sillä se avaa heille myös muitten Pohjoismaitten työmarkkinat. Monella on myös jo ennestäään muissa Pohjoismaissa asuvia sukulaisia tai tuttavia.

Suomessa ei kuitenkaan valitettavasti voi todennäköisesti kovinkaan useassa paikassa ainakaan maahanmuuttajana elää pelkästään ruotsinkielellä integroituneena, tai ainakin uskon näin.

Suomeakin on osattava, ainakin välttävästi.

Asiaa olisi kuitenkin parasta kysyä maamme lukuisilta ruotsinkielellä integroituneilta maahanmuuttajataustaisilta menestyjiltä. Heitä on paljon.

Ruotsinkielellä integroitumista Suomeen ei liene myöskään sen suuremmin luotettavalla tavalla tieteellisesti tutkittu -ainakaan vielä. Vain murto-osa maahanmuuttajistamme oikeasti saa toteuttaa halunsa integroitua Suomeen ruotsiksi, ja ruotsinkieliset kurssit ovat todella buukattuja. Sen tiedän.

Todennäköisesti kielitaitoisemmat maahanmuuttajat integroituvat muita paremmin, se lienee selvää. Eli ruotsinkielisen integraation parantamisesta ja laajentamisesta saattaisi todentotta olla hyötyä kaikille, niin sillä integroituville maahanmuuttajille, kuin yhteiskunnallemmekin.

Käyttäjän ChristerSuominen kuva
Christer Suominen Vastaus kommenttiin #10

Vastauksena kysymykseesi Tilastotietokeskuksen tämän jutun tilastotiedon muodosta:

Pyysin Tilastokeskukselta tietoa nimenomaan kyseisessä suomi-ruotsi-muut- muodossa tätä tuoretta huoltosuhdetietoa.

Halusin näet murskata väitteet maamme kaksikielisyyden suurista kustannuksista. Ja sain tiedon. Huoltosuhdetilanne on suuresti ruotsinkielisten, kielitaitoisten ja korkeastikoulutettujen nettoveronmaksajiemme eduksi. He maksavat muittenkin tarvitsemat palvelut.

En katsonut, että alkamalla suoraan osoittelemaan sormella pienempiä, äskettäin mahdollisesti kovinkin vaikeista olosuhteista maahamme saapuneita väestöryhmiä, ja näitten pienryhmien huoltosuhdetta, saadaan aikaan muuta, kuin -sormella osoittelua.

Halutessaan voi silti kuka tahansa pyytää Tilastokeskukselta muunkinkielisten väestöryhmiemme huoltosuhteesta tietoa. Tilastokeskus kuitenkin jo minullekin asiallisesti huomautti, että huoltosuhteeseen vaikuttavat monet eri seikat.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Tilastot kertovat myös , että kantasuomalainen nainen synnyttää vain 1-2 lasta, kun taas turvapaikkaa hakevista naisista synnyttää kuusi lasta keskimäärin. Jos kaipaamme lisää syntyvyyttä, niin eikö olisi järkevämpää "siirtää" näitä pakolaisia mielummin naisina kuin miehinä näille ruotsinkielisille miehille?

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Muistan kuulleeni ehdotuksen: kielletään abortit suomalaisilta.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Niin, olenkin ihmettelyt ettei Suomessa ole kunnon adoptiosysteemiä? Miksi nainen ei saa valita abortin sijaan adoptiota? Tai varmasti saa, mutta Suomesta puuuttu kokonaan malli, joka aktiivisesti mahdollistaisi valinnan.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Ongelmana on että tulijat usein muslimeja. Musliminaiset eivät saa mennä naimisiin muiden ryhmien kanssa. Muslimimiehet kyllä voivat mennä naimisiin ruotsin- ja suomenkielisten kanssa. Ehdotankin että naisten kotouttamista tehostetaan, itsenäisiä naisia on vaikeampi pitää patriarkaatin nyrkin alla.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

200 maasta vain kuudella hedelmällisyysluku on kuusi tai enemmän.Vielä 60-luvulla kaikki maailman naiset synnyttivät 6 lasta.Nyt luku on 2.5.

Toimituksen poiminnat